Pitkästä aikaa lenkillä

Viikko on taas mennyt, ja valveillaoloajasta varmaan yli 60% koneella. Pakko päästä ulos.

Eilen illalla oli täydellinen lenkkisää: lämpöasteita, kevyt tuuli ja vielä valoisaa. Lähdin kiertämään vanhan tutun lenkin, mutta uudella asenteella. Ensimmäinen PT-koulutusviikonloppu oli avannut silmäni, juoksen aivan liian kovaa – mutta toisaalta niin tekee suurin osa tätä suorittajakansaa. Nyt päätin noudattaa sääntöä PPPP (Pitää Pystyä Puhumaan Puuskuttamatta). Jarruttelu oli aivan uusi haaste minulle, joka on aina hölkän sijaan pitänyt tempoa yllä. Nyt olisi tarvetta lenkkikaverille, jonka kanssa jutella! Teeskentelisinkö puhuvani puhelimeen, jotta ei vaikuta aivan kylähullulta?

Lenkki rullasi tavallista reittiä Arkadiankatua alas ja Väiskiltä rantaa pitkin Salen kämpille (viralliselta nimeltään presidentin virka-asunto). Askeleet tuntuivat raskailta viikon nökötyksen jälkeen, joten maltoin olla tekemättä vetoja joka ikiseen ylämäkeen …. PPPP. Sen sijaan hölkkäsin alamäet (jotka yleensä kävelen ja palauttelen). Mieleeni muistui kauan sitten kuultu totuus, että luusto tarvii iskuja vahvistuakseen. Nopeatempoiset pallopelit kovalla lattialla spurtteineen ja jarrutuksineen ovat erityisen hyvää treeniä luustolle. Ja mitä enemmän ikää tulee, sitä hauraammaksi naisihmisen luut käyvät. Tästä lähtien siis juosten, eiku HÖLKÄTEN alamäet!

laiturit
Kun hidastaa vauhtia, ehtii nähdä ympärilleen.

Ihanaa, että ei ole enää liukasta. Nastapohjakengät jäivät tältä talvelta ostamatta, kun puolen tunnin sovittelun ja hikoilun jälkeen ale-rytäkässä totesin, että siitä hyvältä tuntuvasta mallista ei sitten ole kokoa. Ja ihanaa, että enää ei ole pimeää. Koko talven olen tuntenyt itseni edesvastuuttomaksi mustassa tuulipuvussani tässä huomioliivien luvatussa maassa. Miten ihmeessä vielä muutama vuosi sitten tultiin toimeen ilman huomioliivejä? Varmaankin sen takia, että niitä ei ollut kellään – paitsi työmiehillä. Kaikkien näiden liivien keskellä me liivittömät olemme täysin näkymättömiä. Maailma hukkuu tavaraan ja varsinkin käyttämättömiin urheluvälineisiin. En aio osta itselleni huomioliiviä, mutta löytyipähän käyttö kaikille niille mainoslahjana saaduille heijastinrannekkeille. Niitä riittää useita jokaiseen raajaan. Mutta ne piikkilenkkarit ostan ensi kaudelle.

Illalla pieni pisto omalla tunnolla – venyttely jäi ….. taas.

Ja tässä alla esimerkkinä tapahtumatidot upotettuna verkkosivulle. Kun sähköpostin ikonia klikkaa, voi tapahtuman tallentaa omaan kalenteriin.